TILAA ASIAKASKIRJE

Saat säännöllisesti tietoa tärkeistä äitiysaiheista, uutuustuotteista, tarjouksista, sekä Bebesinfo-tilaisuuksista.

Kirjoita sähköpostiosoitteesi ja tilaa

Lisätietoja >>

HAKU

Etsi artikkeleita hakusanoilla.

Kätilöiden vai lääkäreiden hoitomalli

Maailmanlaajuisesti synnytysten hoidossa on olemassa kaksi hyvin erilaista hoitomallia. Nämä kaksi erilaista hoitofilosofiaa saivat alkunsa jo silloin, kun kätilöiden ja lääkäreiden ammattiryhmät syntyivät. Näissä kahdessa filosofiassa nähdään synnytys ja syntymä erilaisista näkökulmista.

Lääkärit ovat eksperttejä patologiassa ja heidän tulisi vastata raskaana olevien naisten hoidosta silloin, kun raskaudessa on ilmennyt sairauksia tai komplikaatioita.

Kätilöt ovat normaalisynnytyksen asiantuntijoita ja useissa maissa vastaavat raskausajan seurannasta sekä synnytystenhoidosta, silloin, kun äiti on perusterve, eikä komplikaatioita ole ilmennyt.

Toinen näistä hoitomalleista on Midwifery model of care, (woman centered care) eli kätilöiden toimintamalli, jossa luotetaan synnytykseen luonnollisena tapahtumana ja jossa kaikki toiminta lähtee siitä, että synnyttävä nainen on synnytyksen keskipisteenä ja itse aktiivisesti mukana kaikissa päätöksissä.

Kätilö antaa äidille tarvittavat taustatiedot ja luottaa siihen, että äiti itse tekee harkittuja päätöksiä oman synnytyksensä suhteen. Synnyttäjää rohkaistaan kuuntelemaan omaa kehoaan ja toimimaan omien vaistojen varassa.

Synnytysasennoissa suositaan pystyasentoja. Synnytyksen kulkuun puututaan vain jos siihen on jotain lääketieteellistä syytä. Kätilöiden hoitomallissa medikaalisia toimenpiteitä tarvitaan erittäin vähän.

Myös isän, muun perheen, sisarusten ja ystävien roolia pidetään tärkeänä. Kätilö on aina synnyttäjän tukena alusta loppuun asti ja tärkeimpänä pidetäänkin inhimillisen tuen antamista synnyttäjälle. Esimerkiksi maailmalla kovin suosituiksi tulleissa birth centereissä toteutetaan aina kätilöiden toimintamallia. Tämä on myöskin sama toimintamalli, miten kautta aikojen on synnytyksiä hoidettu ympäri maailmaa.

Vastakohtana tälle löytyy Medical model of care, eli hyvin lääketieteellinen toimintamalli, jossa lähdetään enemmänkin riskien minimoimisesta. On tietenkin hienoa, että tekniikka on olemassa hätätilanteita varten, mutta tässä toimintamallissa kaiken varalta kaikkia synnyttäjiä kohdellaan riskisynnyttäjinä. Usein synnyttäjä alistetaan jonkinlaiseen potilaan rooliin ja synnytyksen kulkua ohjaavatkin lääkärit, sairaanhoitajat tai kätilöt.

Synnytystä yritetään nopeuttaa erilaisilla toimenpiteillä, kuten kalvojen puhkaisulla tai keinotekoisella oksitosiinihormonilla, mikä usein saa aikaan entistä kivuliaammat supistukset ja johtaa helposti lisätoimenpiteisiin. Synnytyksiä käynnistetään esim. lääkäreiden aikataulujen vuoksi (ei ehkä meillä Suomessa, mutta monissa muissa maissa kyllä). Synnytyksiä yritetään nopeuttaa ja puudutuksia suositaan.

Kuumia puheenaiheita kansainvälisissä kätilökonferensseissa ovat nykyinen käynnistys-epidemia sekä valtavasti lisääntyneet keisarileikkaukset, joita joissakin Brasilian sairaaloissa tehdään jopa 90%:lle äideistä. Suomessa ollaan siinä mielessä onnekkaita, että meillä synnytyksiä hoitavat vielä kätilöt, eivätkä lääkärit, niin kuin useissa länsimaissa tänä päivänä. Suomessa kätilöt kuitenkin toimivat lääkäreiden alaisuudessa ja synnytystenhoito Suomessakin on medikalisoitunutta.

Toisaalta yhden synnytyssairaalan eri kätilöillä saattaa olla erilaiset toimintatavat. Jotkut heistä noudattavat ns. kätilöiden hoitomallia, mutta enemmistö kätilöistä Suomessakin toimii enemmän medikaalisen toimintamallin mukaisesti.

   
mama-licious