Synnytystä ohjailee voimakas hormonitoiminta.

Oksitosiini-rakkaushormoni

Oksitosiinihormonilla on tärkeä rooli kaikessa lisääntymiskäyttäytymisessä. Se on se hormoni, joka saa naisen ja miehen kiinnostumaan toisesta sukupuolesta, kiihottumaan ja rakastelemaan. Oksitosiini saa miehillä aikaan siemensyöksyn ja naisilla orgasmin. Synnytyksessä oksitosiini saa aikaan kohdun supistukset ja imetyksessä se saa aikaan maidon herumisen.

Oksitosiini on siis synnytyksen moottori. Kun äiti on ympäristössä, jossa hänellä on turvallinen ja yksityinen olo, hänen kehonsa tuottaa oksitosiinia ja se saa kohdun supistelemaan. Jos oksitosiinin tuotanto hidastuu, myös supistukset heikkenevät ja niiden väli pitenee, eli avautumisvaihe hidastuu.

Suukottelu, helliminen ja huolenpito saa oksitosiinin liikkeelle Kuva: Elina Kokko

Endorfiini- luonnon oma opiaatti

Endorfiini auttaa äitiä jaksamaan rankasta fyysisestä rasituksesta ja lievittää kipua. Meillä naisilla on siis oma sisäinen kivunlievitysjärjestelmä. Aina kun kehoa rasitetaan yli sen normaalin sietokyvyn, endorfiinihormonia alkaa erittyä ja se antaa voimaa ja energiaa.

Moni urheilija tunnistaa tämän ilmiön nimellä ”second wind”. Kun pitkän matkan juoksija on juossut itsensä jo loppuun ja tuntuu, ettei voimia enää ole, endorfiini auttaa jaksamaan.
Endorfiini saa myös synnyttäjän menettämään paikan- ja ajantajun ja vetäytymään itseensä. Äiti haluaa levätä ja vaipuu unenomaiseen tilaan, omaan maailmaansa. Tätä sanotaan synnytys regressioksi.

Jos olet huomannut urheilusuorituksen jälkeen hyvän olon tunteen, se on endorfiinin ansiota. Samalla tavoin myös synnytyksen jälkeen (silloin kun synnytyksessä ei ole käytetty lääkkeitä) endorfiini tuo äidille uskomattoman hyvänolon tunteen, euphorian.

Adrenaliini

Andrenaliini on avautumisvaiheen aikana ikävä synnytyskumppani. Jos synnyttäjää häiritään, hänellä on esimerkiksi nälkä tai kylmä, tai huoneessa on liikaa vieraita ihmisiä, hänen adrenaliiniarvonsa nousee. Se saa samalla oksitosiini- ja endorfiinihormonin tuotannon vähenemään ja siten hidastaa supistuksia tai pysäyttää synnytyksen.

Nisäkkäillä on luonnossa ns. ”Fight of Flight” reaktio. Kun synnyttävää naaraseläintä uhkaa yllättävä vaara, hän vaarantaisi oman ja jälkeläisensä hengen, jos synnytys jatkuisi ennallaan. Niinpä hänen kehonsa tuottaa nopeasti paljon adrenaliinia, mikä saa synnytyksen pysähtymään. Veri kiertää nyt kohtulihaksen sijaan sydämeen ja raajoihin, jotta naaras pystyy joko taistelemaan vihollista vastaan tai pakenemaan.

Vasta kun naaras on päässyt takaisin suojaisaan turvalliseen paikkaan, synnytys lähtee taas etenemään. Myös me naiset olemme nisäkkäitä ja kehomme toimii aivan samalla tavalla. Usein synnytys on hyvässä käynnissä, kun äiti lähtee sairaalaan. Jännittävä tilanne ja vieras ympäristö saavat kuitenkin adrenaliinin nousemaan ja usein sairaalassa supistukset eivät olekaan enää tehokkaita, ja äiti lähetetään takaisin kotiin.

Adrenaliini vähentää hapen kulkua kohtulihakseen, ja se tuntuu lisääntyneenä kipuna. Yksi tukihenkilön tärkeimpiä tehtäviä avautumisvaiheen aikana onkin suojella synnyttäjää kaikelta häiriöltä ja huolehtia, että hänellä on mahdollisimman miellyttävä ja yksityinen olo.

Mikä on hormonitoiminnan merkitys synnytyksessä?

Voimakas hormonitoiminta saa kehossa aikaan fyysisen reaktion, eli saa kehon synnyttämään. Luonnon omat hormonit läpäisevät myös aivoihin, missä ne saavat aikaan voimakkaita psyykkisiä reaktioita, vähän samaan tapaan, kuin rakastelutilanteessakin. Äiti kokee läheisyydentunnetta tukihenkilöitään kohtaan, ja hänellä on yhtäkkiä voimakas hoivaamisvietti. Hän on altis rakastumaan uuteen lapseensa. 

Jos kehon luonnollinen hormonitoiminta lamaantuu esimerkiksi epiduraalin ansiosta, synnytyksestä tulee suorittamista ja keho lakkaa toimimasta ja ohjaamasta synnytyksen kulkua. Äidin keho ei enää aktiivisesti synnytä. Silloin supistukset pitää saada aikaan keinotekoisesti oksitosiinilääkettä käyttäen, joka vaikuttaa ainoastaan fyysisesti. Valitettavasti tällöin karsiutuu hormonien aikaaansaamat tärkeät psyykkiset reaktiot: läheisyydentunne, hoivaamisvietti, alkukantainen voima, joka vie synnytystä eteenpäin. Voimme vain miettiä mitä lempeälle rakasteluhetkelle tapahtuisi, jos siitä karsittaisiin nuo hormonien aikaansaamat psyykkiset reaktiot pois.